Pallea toimii keskeisessä roolissa hengityksen aikana, sisäänhengityksen aikana se supistuu laajentaen keuhkojen tilavuutta alipaineen avulla. Uloshengityksessä rintaontelon tilavuus pienenee automaattisesti pallean supistuksen päättyessä (Kuva 1).
 |
| Kuva 1. Hengitys ja pallean toiminta. © 2015 Pearson Education Ltd |
Kurssityönä palleahengitystä oli tarkoitus demonstroida lasipulloon viritetyn keuhkomallin avulla. Malli oli kuitenkin vaurioitunut työskentelyn ohessa, joten työtä ei voitu suorittaa harjoituksissa. Periaate työssä oli kuitenkin hyvin yksinkertainen. Siinä laajasuiseen, pohjasta katkaistun pullon pohjaan viritetään kumikäsine ilmatiivisti. Pullon suussa oleva kumitulppa lävistetään kahdella lasiputkella, jotka ulottuvat pullon keskivaiheille. Toisessa putkessa on lasihana, jolla putken voi sulkea ja toisessa keuhkoja mallintava kumipussi ilmatiiviisti kiinnitettynä (kuva 2).
Palleahengitystä voidaan mallintaa tämän avulla sulkemalla hanaputki ja venyttämällä pohjassa olevaa kumihanskaa alaspäin. Näin pulloon muodostuu "keuhkon" ja lasiseinän väliin alipaine jolloin keuhkot täyttyvät ilmasta. Uloshengitys puolestaan tapahtuu irrottamalla ote kumihanskasta, jolloin pallea rentoutuu, keuhkot supistuvat ja ilma virtaa niistä pois.
 |
| Kuva 2. Palleahengityksen mallintaminen lasipullon avulla. |
Eläinfysiologian harjoitustyöt 755318 (2016) Heimonen Kyösti, Hohtola Esa, Honkanen Henrika, Mänttäri Satu, Nuutila Juha, Pyörnilä Ahti ja Saarela Seppo, Biologian koulutusohjelma, Oulun Yliopisto
http://javitas.info/image.php?pic=http://hyperphysics.phy-astr.gsu.edu/hbase/biology/imgbio/lungmod.gif
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.