Työ 24: Tietokoneavusteinen mittaus ja signaalien analyysi: esimerkkeinä syke ja lihasvoima

Useat fysiologisissa tutkimuksissa tarkasteltavat tekijät eivät ole sellaisia suureita, että niitä  voitaisiin tarkastella suoraan mittaamalla, vaan mittaamiseen tarvitaan anturi muuntamaan tutkittava tekijä sähköisen signaalin muotoon. Tällainen signaali voidaan sopivasti muokata vahvistimien ynnä muiden samanlaisten laitteiden avulla ja edelleen vaivattomasti tallentaa sekä analysoida tietokoneella.

Tarvittava laitteisto:

Useimmiten mitattavat ja antureiden tuottamat signaalit ovat ajassa jatkuvia jännitteen muutoksia eli niin sanottuna analogisia signaaleja. Tietokone puolestaan käsittelee tietoa vain bitteinä eli "pisteinä". Tiedonkeruuta ja signaalin digitointia varten tietokoneeseen tarvitaanerityinen tiedonkeruukortti eli A/D- muunnin. Tämän laitteen avulla kerättyä digitaalista signaalia voidaan sitten tietokoneella käsitellä tiedonkeruuseen ja-analysointiin suunnitellun ohjelman avulla. Anturilta tuleva signaali voidaan ohjata joko suoraan tai vahvistimen kautta tiedonkeruukortin tietylle kanavalle.

Lisäksi tiedon analysointiin tarvitaan sopiva ohjelmisto tietokoneelle. Tämän kertaisissa harjoituksissa käytettiin Labchart- ohjelmaa, jonka avulla nähdään mittauksen tulokset ja voidaan suorittaa erilaisia laskutoimituksia aineistoon liittyen. Enemmän ohjelmistoon voi tututstua osoitteessa: https://www.adinstruments.com/products/labchart

Mittauksissa tarvittaan myös anturit, joiden avulla mitataan tarkasteltavaa suuretta. Tässä harjoituksessa mittausantureita olivat pulssimittari sekä sekä voima-anturi, jolla mitattiin käden puristusvoimaa.

Mittaaminen:

Sydämen pulssin mittaaminen sormen päästä (etu-tai keskisormi). 

Anturi kiinnitettiin sormenpäähän niin, että anturin "tyyny" oli sormenpäätä vasten. Anturi reagoi sormen iholla tapahtuvaan muutokseen ja muuttaa muutoksen jännitteeksi, jota sitten tarkasteltiin tietokoneen näytöllä. Kättä tuli pitää paikoillaan mittauksen aikana, sillä sen liikuttaminen vaikuttaa tulokseen. Pulssia mitattiin noin minuutti, ja testattiin myös sitä, kuinka syke muuttuu vedettäessä syvään henkeä.

Sormenpäähän kiinnitetty mitta-anturi

Tietokoneelle piirtyvä aineisto. Labchart-ohjelmalla sai tarkistettua pulssin kätevästi mustaamalla se alue piirtyvästä käyrästä, josta keskiarvo haluttiin saada.

Voima-anturi ja käden puristusvoima

Anturia puristettiin kummallakin kädellä maksimivoiman mittaamiseksi. Lisäksi kokeiltiin sitä, miten anturin puristaminen useasti, esimerkiksi 20 kertaa peräkkäin, vaikuttaa puristusvoimaan. Puristusvoiman havaittiinkin heikkenevän puristus puristukselta.

Puristusvoiman tarkastelua Labchartin avulla. vasemmalla yläkulmassa näkyy myös A/D-muunnin, jolla analogiset signaalit muutetaan digitaaliseen muotoon.

Maksimivoiman mittaus. Vasemmalla tietokoneen vieressä mittaukseen käytetty voima-anturi.

Työ 28: Silmän näkökenttä

Näkökenttä kattaa kummallakin silmällä nähdyn alueen. Ihmisillä terveen silmän näkökenttä vaaka- ja pystysuuntaan on 180 astetta, mutta stereonäköaluetta eli molempien silmien yhteistä näkökenttää on 120 astetta.

Näkökenttätutkimuksilla saadaan tietoa silmien näkökentistä ja niiden mahdollisista puutteista. Näkökenttäpuutokset voivat johtua näköhermon sairauksista tai aivotoiminnan häiriöistä. Perimetrillä mitataan vaaka- ja pystysuunnassa molempien silmien näkökenttää asteina.

Työn suoritus
Koehenkilö asettaa leukansa tuen päälle ja kohdistaa katseensa suoraan edessä olevaan pisteeseen. Vaakasuunnassa tutkittaessa koehenkilö peittää toisen silmänsä ja aukiolevan silmän puolelta kuljetetaan sauvaa perimetrin asteikkoa pitkin, kunnes koehenkilö havaitsee sauvan päässä olevan väripisteen. Asteikolta otetaan lukema muistiin ja jatketaan sauvan liikuttamista, kunnes koehenkilö ei enää havaitse värispistettä. Tässä saavutetaan sokea piste. Sama toistetaan toiselle silmälle. Perimetrin asteikko käännetään pystysuuntaan ja koe suoritetaan vastaavalla tavalla, mutta molemmat silmät auki.

Tulokset
Perimetrillä saatujen astelukujen perusteella voidaan piirtää tulokset näkökenttäympyrään. Näkökenttäympyrän avulla voidaan havaita esimerkiksi putkinäkö ja keskeisen näkökentän puutos.

Perimetrillä määritetty normaali näkökenttä

 Emilia, Hanna ja Linda