Optinen harha

Optisella harhalla tarkoitetaan illuusiota, jossa aivot tulkitsevat silmistä saapuvan informaation siten, että näköaistimus vaikuttaa epätodelliselta tai mahdottomalta. Katsottavan kohteen näköaistimus ei tällöin ehkä vastaa kohteen realistisia mittoja ja ulottuvuuksia, vaan näköaistimus vääristyy, kun sitä prosessoidaan aivoissa. Optisia harhoja on erilaisia, kuten esimerkiksi kirkkaus- ja kontrastiharhat sekä kognitiiviset näköharhat. Lisäksi optisiin harhoihin luokitellaan kuuluvaksi esimerkiksi liikeharhat, joissa liikkumaton kuva näyttää liikkuvan, sekä esimerkiksi taipumisharhat, joissa suorat tai pyöreät linjat näyttävät taipuvan.

Esimerkiksi kirkkaus- ja kontrastiharhat yleensä johtuvat siitä, että näkymän konteksti vaikuttaa havaitsemaamme kirkkauteen. Esimerkkinä kuvan "Whiten harha", pystysuorat palkit ovat oikeasti saman värisiä, mutta konteksti missä ne sijaitsevat saavat silmämme havaitsemaan värieron niiden välillä.




Kuvio- ja taustaharhoissa aivomme taas tulkitsevat kuvion ja sen taustan, ja koko kuva voidaan tulkita kahdella tapaa. Esim. alla olevassa kuvassa voi nähdä saksofonistin ja naisen kasvot. On esitetty teoriota esim. siitä että, ihminen, joka kuvaa katsoo, hahmottaa ensin kuvion mitä alitajuisesti pitää merkittävämpänä, jolla saattaa olla hänelle syvempi merkitys kuin kuvan toisella kuviolla.




Myös kognitiiviset illuusiot ovat paljon tutkittuja. Yksi niistä on esimerkiksi alla kuvassa esiintyvä "Kanizsa's triangle", jossa ihminen mieltää näkyvän valkoisen kolmion keskellä, jota ei oikeasti ole olemassa. Tämä saattaa johtua siitä, että aivoillamme on taipumus yrittää hahmottaa kokonainen kuva, muodostuen yksittäisistä elementeistä, ja ikään kuin "paikata" hajanaista kuvaa tutuilla muodoilla, kuten tässä esimerkissä kolmiolla.