Sydän pumppaa verta jatkuvasti aorttaan, aiheuttaen verta eteenpäin työntävän paineen. Verisuoniston seinämien synnyttämä kitka taas vastustaa veren virtausta. Verenpaine jaetaan systoli- ja diastolipaineeseen. Systolipaine aiheuttaa verisuonten seinämien venymistä, diastolipaineen aikana taas valtimot supistuvat seinämien elastisen jännityksen vuoksi.
Verenpaine mitattiin eri rasitustiloissa kolmelta miesopiskelijalta (Jari, Sameli ja Jussi), käyttäen oskillosmetristä verenpaine- ja pulssimittaria, joka on useimmille tuttu terveydenhoitajan vastaanotolta. Olkavarteen kiinnitettävä mansetti kiristetään tarranauhakiinnityksen avulla tiukaksi siten, että mansetista lähtevä letku on keskellä hauista, kyynärpään yläpuolella. Käsi on rentona mittauksen ajan. Mittauksen alkuvaiheessa mansetti paineistetaan (remmi puristuu), vastaamaan olkavarren systolista painetta. Sensori havaitsee verenkierron huomattavan hidastumisen olkavarressa, mikä tarkoittaa sitä, että systolinen paine on saavutettu. Mansetti löystyy, kunnes veren virtaus normalisoituu. Samalla laite mittaa diastolisen, verisuoniin kertyneen, paineen. Sykettä laite havainnoi koko mittauksen ajan.
 |
| Mittauskessa käytetty OMRON M4-1 verenpainemittari. Oikealla reunalla ylempänä sijaitsee virtakytkin, START-näppäimestä aloitetaan mittaus ja M-näppäimestä tallennetaan mittaustuloksia muistiin. |
 |
| Kuva mittaustilanteesta. Koehenkilön käsi on rennosti pöydällä ja mansetti kiristetty olkavarteen. |
Verenpaine ja pulssi mitattiin koehenkilöiltä (3 kpl) lepotilassa istualtaan ja seisten. Koehenkilöt suorittivat fyysisesti rasittavia aktiviteetteja, joiden jälkeen suoritettiin välittömästi kolmas mittaus. Neljäs mittaus otettiin viiden(5) minuutin kuluttua kolmannesta mittauksesta.
 | ||||
| Mittaustulokset kolmelta henkilöltä neljässä eri mittauksessa. |
Mittaustuksista nähdään, että fyysinen rasitus nosti sykettä ja systolista painetta rasituksessa. Rasituksen jälkenen mittaus osoittaa arvojen palautuvan vaihtelevalla nopeudella lepotasoa kohti. diastolinen paine ei vaihdellut koehenkilöillä yhtä radikaalisti.
Pohdintakysymys kaikille kurssilaisille. Kommentoikaa alle - Miksi diastollinen paine ei nouse rasituksessa, ja miksi systolinen paine nousee?
VastaaPoistaArvaus kysymykseen, luin jostain lääkärisivuston kautta(http://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00006), että systolen kesto vaihtelisi melko vähän sykkeen muuttuessa, mutta diastolen kesto voi vaihdella paljonkin. Voisiko syy olla tässä? Koska systolen kesto pysyy samana vaikka rasitus kasvaa ja veren tulo kovenee, myös paine kasvaa. Diastole sen sijaan pystyisi reagoimaan sykkeen ja paineen kasvamiseen?
VastaaPoista-Aino-Riitta