Työt 34 ja 35.

Työ 34: Makukynnyksen määrittäminen

Makuaisti perustuu kemialliseen aistimukseen. Tietty kemiallinen yhdiste ärsyttää aistisolua ja saa aikaan aistimuksen synnyn. Riippuen yhdisteestä se saa aikaan ärsykkeen vastaavaa perusmakua aistivassa aistinsolussa.

Viisi perusmakua ovat makea, suolainen, karvas, hapan ja umami. Eri perusmakuja aistivat makunystyjen makusilmut jossa aistinsolut sijaitsevat (kuva 1). Makunystyjä on myös muualla suussa, kuten kitalaessa, nielussa ja nielurisoissa. Iän mukana makusilmujen määrä vähenee ja makuaisti heikkenee.

Kuva 1. Kielen makualueet. Makea aistitaan pääasiassa kielen kärjessä, suolainen etualalla sivuilla, hapan reunoilla ja karvas kielen takaosassa. Umami aistitaan keskellä kieltä.

Aistitut maut ovat perusmakujen yhdistelmiä. Hajuaisti vaikuttaa makuaistimuksen syntyyn huomattavasti.

Työssä makuaistin herkkyys määritettiin erikonsentraatioisten sakkaroosi-, glukoosi-, C-vitamiini-, NaCl-, urea- ja kiniiniliuosten avulla (Taulukko I).

Taulukko I Makukynnyksen määrittäminen

Konsent. [M]	Sakkaroosi	Glukoosi	C-vitamiini	NaCl	Urea	Kiniini
1,0					kyllä
0,1	kyllä	kyllä	kyllä		-
0,01	-	-	heikko	kyllä	-
0,002	-	-	-	-	-	kyllä
0,0005	-	-	-	-	-	-
0,00005	-	-	-	-	-	-

Makukynnys määritettiin aloittamalla eri liuoksien alhaisimmista konsentraatioista ja siirtymällä kyseisen testiaineen suurempaan konsentraatioon, kunnes koehenkilö maistoi ja kykeni tunnistamaan testiliuoksen maun.

Kaksi koehenkilöä maistoi testiliuokseen upotettua vanupuikkoa ja paineli sitä eri makualueiille. Toinen testihenkilöistä oli sauhuseppo ja toinen ei ollut. Koehenkilöiden makuaistimuksilla ei kuitenkaan ollut mitään eroa, joten tulokset on kerätty vain kertaalleen taulukkoon. Teoriassa tupakoinnin pitäisi heikentää makuaistia.

Koehenkilöt kuvailivat sakkaroosin ja glukoosin makua makeaksi. C-vitamiini oli sitrusmaisen hapan. NaCl eli ruokasuola maistui suolaiselta. Urea oli pahaa ”hyi”. Kiniini oli lähinnä karvas.

Työ 35: Makuaistimukset ovat usein hajuaistimuksia

Hajuaisti on makua voimakkaampi aisti.

Flunssaisena makuaistimukset heikentyvät, sillä nenä on tukossa eikä hajuaisti toimi.

Työssä oli tarkoitus tunnistaa 20% ruokosokeriliuos vastaavasta, jossa oli lisäksi pisara anisöljyä. Testihenkilöiden silmät peitettiin ja sieraimet suljettiin. Henkilöt maistoivat kummastakin pullosta ja yrittivät päätellä, kummassa liuoksessa anisöljyä oli. Tämä jälkeen testi suoritettiin uudestaan sieraimet auki.

Sieraimet suljettuna makueroa ei liuoksissa ollut. Toisella suorituskerralla liuokset pystyttiin tunnistamaan toisistaan jopa ilman maistamista pelkän hajun perusteella. Hajuaisti ei rajoitukkaan viiteen perus makuaistimukseen vaan nenän epiteeli pystyy tunnistamaan huomattavan laajan kirjon eri aromeja. Monet makuaistimukset ovatkin todellisuudessa hajuaistimuksi. Aromit kantautuvat nenäonteloon pureskeltaessa jolloin aistimus voi tuntua makuaistimukselta. Flunssaisena hajuaistin merkityksen huomaa helpoiten kun ontelot ovat tukkoisia ja haistaminen vaikeaa.