Ihmisen sydän on n. 250-300 grammaa painava elin, joka sijaitsee keuhkojen välissä rintaontelossa. Sydämen supistusrytmin määrää sinoatriaalinen solmu (S-A-solmu), jonka aiheuttama sähköimpulssi supistaa eteiset. Eteisen ja kammion välissä on atrioventrikulaarinen solmu (A-V-solmu), josta lähtee Hisin kimpuksi kutsuttu johtorata kammiolihakseen. Ärsytyksen seurauksena kammiot supistuvat pumpaten verta pois sydämestä.
Sydämen toiminta on osittain autonomista ja osittain hermoston säätelemää. Parasympaattinen hermosto erittää asetyylikoliinia sydänlihakseen hidastaen sydämen lyöntinopeutta. Sympaattinen hermosto puolestaan kiihdyttää lyöntinopeutta noradrenaliinin välityksellä.
Sydämen supistusvaihetta kutsutaan systoleksi. Tällöin kammiot pumppaavat verta eteenpäin (kauhkovaltimo- ja aorttaläppä avautuvat, kolmiliuska- ja hiippaläppä ovat kiinni). Systolen päätyttyä kammiot alkavat täyttyä uudelleen eteisestä virtaavalla verellä. Täyttymisvaihetta kutsutaan diastoleksi. Diastolen aikana kolmiliuska- ja hiippaläppä ovat avoinna kun taas keuhkovaltimo- ja aorttaläpät estävät jo pumpatun veren valumisen takaisin kammiohin.
Kuva 1. Sydämen rakenne (Terveyskirjasto 2016). Vähähappinen veri saapuu laskimoista oikeaan eteiseen, josta se etenee oikean kammion kautta keuhkoverenkiertoon (pieni verenkierto). Keuhkoverenkierrosta saapuu hapekasta verta sydämen vasempaan puoliskoon, josta se pumpataan aortan kautta isoon verenkiertoon.
Sydänääniä kuunneltiin painamalla stetoskooppi rintaa vasten sydämen kohdalle. Ääniä kuuluu kaksi, joista ensimmäinen on pitempi ja kumea. Toinen äänistä on terävä ja lyhyempi. Ensimmäinen ääni syntyy, kun kammiot supistuvat ja eteiskammioläpät sulkeutuvat. Toinen ääni taas syntyy, kun aortan taskuläpät sulkeutuvat.
Kokeessa sydänääniä kuunneltiin koehenkilön istuessa ja seistessä. Koehenkilön istuessa sydämen lyöntirytmi oli melko rauhallinen, mutta jo seisomaan nousu aiheutti rytmissä pienen nopeutumisen.
Lähteet:
Eläinfysiologian harjoitustyöt 755318 (2016) Heimonen Kyösti, Hohtola Esa, Honkanen Henrika, Mänttäri Satu, Nuutila Juha, Pyörnilä Ahti & Saarela Seppo, Biologian koulutusohjelma, Oulun Yliopisto.
Sydän.fi (2016) Sydämen toimintavaiheet [online]. Suomen sydänliitto Ry [viitattu 7.10.2016]. Linkki: http://www.sydan.fi/terveys-ja-hyvinvointi/sydamen-toimintavaiheet
Terveyskirjasto (2016) Sydämen läppäviat [online]. Kustannus Oy Duodecim [viitattu 7.10.2016]. Linkki: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00081
Minusta mukava lyhyt ja ytimekäs teksti ja se on myös "tavallisen" ihmisen ymmärrettävissäkin :)
VastaaPoistaHyvin kerrottu sydämen toiminnasta ja sydänäänistä!
VastaaPoista