Työ 2: Hematokriitti ja punasoluindeksit

Verisuonissa virtaa verta terveellä ihmisellä noin 8 % kehon kokonaispainosta. Veri koostuu veriplasmasta ja verisoluista, joita ovat punasolut (erytrosyytit), valkosolut (leukosyytit) ja verihiutaleet. Veriplasmasta noin 91 % on vettä ja loput 9 % erilaisia kiinteitä osia (suoloja, metalli-ioneja yms.). Plasmassa on myös erilaisia proteiineja, jotka vaikuttavat esim. veren hyytymiseen ja ravintoaineiden kuljetukseen. Veriplasma on väriltään kellertävää.

Valkosolut toimivat osana kehon immuunijärjestelmää ulkoisia uhkia, kuten mikrobeja, vastaan. Valkosolut ovat erilaistuneet useisiin eri tehtäviin. 
Veri saa punaisen värinsä punasolujen hemoglobiinin (Hb) sisältämästä raudasta. Punasolujen päätehtävä on hapen ja hiilidioksidin kuljetus. Yhdessä punasolussa on miljoonittain hemoglobiinimolekyylejä, jotka kuljettavat happea veren mukana elimistöön. 

Koska veri koostuu erilaisista komponenteista, voidaan ne erotella toisistaan. Tätä hyödynnetään, kun tutkitaan veren erilaisia ominaisuuksia.

HEMATOKRIITTI

Hematokriitillä tarkoitetaan punasolujen tilavuusosuutta veren tilavuudesta. Se on yksi yleisimpiä verenkuvan mittauksia valkosolujen määrän ja hemoglobiinipitoisuuden määrityksen ohella.

Hematokriittiarvot ilmoitetaan yleensä prosentteina ja ne vaihtelevat sekä sukupuolen, iän että verinäytteen ottopaikan perusteella. Naisilla hematokriitin viitearvo on noin 40 % ja miehillä noin 45 %.

Tässä työssä hematokriitti määritettiin käyttämällä heparinisoituja mikrohematokriittikapillaareja. Työ aloitettiin puhdistamalla sormenpää hyvin etanolilla ja tekemällä lansetilla pistohaava sormenpäähän. Tämän jälkeen kapillaari täytettiin verellä lähes täyteen ja suljettiin vahalla. Täytetyt putket asetettiin hematokriittisentrifugiin ja sentrifugoitiin. Ajon jälkeen hematokriitti määritettiin veren faasien välisten rajojen perusteella lukulaitteen avulla. Naispuolisella koehenkilöllä hematokriittiarvo oli 41%, eli sopivasti viitearvojen sisällä.

Hematokriittin lukulaite.Punasolujen prosentuaalisen osuuden verestä voi tulkita oikean laidan mitta-asteikon avulla

Veren vuodatusta heparinisoituun mikrohematokriittikapillaariin

PUNASOLUINDEKSIT

Punasolujen hemoglobiini rakentuu neljästä alayksiköstä, joista jokaisen keskellä on rauta-atomi, johon happi sitoutuu. Yksi Hb-molekyyli sitoo kahdeksan happiatomia. 

Veren hemoglobiinipitoisuus ilmaisee hapensitomiskykyä. Mikäli veren Hb-pitoisuus laskee alle viitearvojen on seurauksena anemia, jonka oireita ovat mm. alentunut suorituskyky ja väsymys. Anemia voi johtua useista eri tekijöistä, kuten esimerkiksi raudan puutteesta tai raskaudesta. Hemoglobiinin määrän tulisi olla naisilla noin 133.3 g/l ja miehillä 152.7 g/l. 

Punasoluindeksien avulla voidaan selvittää anemian syy. Esimerkiksi raudan puutteesta johtuvassa anemiassa kaikki punasoluindeksiarvot ovat alhaalla, kun taas kohonnut keskisolutilavuus (MCV) muuten normaalien arvojen kanssa kertoo alkoholin suurkulutuksesta.Punasoluindeksejä lasketaan verinäytteistä, kun katsotaan perusverenkuvaa.

Käytetyt punasoluindeksit ovat:

1. keskisolutilavuus (MVC) - punasolujen tilavuus, lasketaan hematokriittiarvon suhteena punasolujen lukumäärän B-Eryt(miehille ja naisille eri).
2. keskisoluhemoglobiini (MCH) - paljonko yksi punasolu sisältää hemoglobiinia, lasketaan Hb-arvon suhteena punasolujen lukumäärän viitearvoon.
3. punasolujen keskimääräinen hemoglobiinin konsentraatio (MCHC) - Hb-arvo kertoo hemoglobiinin määrän litrassa kokoverta, mutta MCHC ilmoittaa määrän litrassa punasoluja. Lasketaan Hb-arvon suhteena hematokriittiarvoon.