Opettajan kokemuksia syksyn 2016 kurssista

Tämän syksyn eläinfysiologian peruskurssin harjoitusten järjestämisessä olivat omat haasteensa opetustuntien vähentymisen vuoksi ja ryhmäkoko oli tällä kertaa reilusti yli, mitä aikaisempina vuosina. Kurssi on suunniteltu n 12 opiskeiljan ryhmille, ja nyt opiskelijoita oli reilu 20 per ryhmä. Mutta suunnittelulla ja opiskelijoiden ahkeralla työskentelyllä kaikki sujui loistavasti!

Harjoitustyöitä jouduimme karsimaan, mutta jäljelle jäi paljon hyödyllisiä ja mielenkiintoisia töitä, joiden avulla tutkimme eläinten fysiologiaan liittyviä asioita. Blogia kirjoitimme opintojaksosta ensimäistä kertaa. Opiskelijoilta saadun palautteen perusteella tämä oli erinomainen tapa kerrata asioita, ja kaikki tieto jää oppimispäiväkirjan tavoin talteen.

Opintojakson opettajina toimivat minun lisäkseni Elli Nyman ja Anniina Suutari-Holma. Erikoislaboratoriomestari Marja-Liisa Martimo-Halmetoja, ja laboratoriomestari Minna Orreveteläinen vastasivat kurssilla käytettävien liuosten valmistamisesta ja töiden etukäiteisvalmistelusta, iso kiitos heille!

Tästä on hyvä jatkaa kevään Vertailevan eläinfysiologian opintojaksolle, joiden harjoituksissa syvennetään tämän syksyn oppimista.

Henrika Honkanen

yliopisto-opettaja

Optinen harha

Optisella harhalla tarkoitetaan illuusiota, jossa aivot tulkitsevat silmistä saapuvan informaation siten, että näköaistimus vaikuttaa epätodelliselta tai mahdottomalta. Katsottavan kohteen näköaistimus ei tällöin ehkä vastaa kohteen realistisia mittoja ja ulottuvuuksia, vaan näköaistimus vääristyy, kun sitä prosessoidaan aivoissa. Optisia harhoja on erilaisia, kuten esimerkiksi kirkkaus- ja kontrastiharhat sekä kognitiiviset näköharhat. Lisäksi optisiin harhoihin luokitellaan kuuluvaksi esimerkiksi liikeharhat, joissa liikkumaton kuva näyttää liikkuvan, sekä esimerkiksi taipumisharhat, joissa suorat tai pyöreät linjat näyttävät taipuvan.

Esimerkiksi kirkkaus- ja kontrastiharhat yleensä johtuvat siitä, että näkymän konteksti vaikuttaa havaitsemaamme kirkkauteen. Esimerkkinä kuvan "Whiten harha", pystysuorat palkit ovat oikeasti saman värisiä, mutta konteksti missä ne sijaitsevat saavat silmämme havaitsemaan värieron niiden välillä.




Kuvio- ja taustaharhoissa aivomme taas tulkitsevat kuvion ja sen taustan, ja koko kuva voidaan tulkita kahdella tapaa. Esim. alla olevassa kuvassa voi nähdä saksofonistin ja naisen kasvot. On esitetty teoriota esim. siitä että, ihminen, joka kuvaa katsoo, hahmottaa ensin kuvion mitä alitajuisesti pitää merkittävämpänä, jolla saattaa olla hänelle syvempi merkitys kuin kuvan toisella kuviolla.




Myös kognitiiviset illuusiot ovat paljon tutkittuja. Yksi niistä on esimerkiksi alla kuvassa esiintyvä "Kanizsa's triangle", jossa ihminen mieltää näkyvän valkoisen kolmion keskellä, jota ei oikeasti ole olemassa. Tämä saattaa johtua siitä, että aivoillamme on taipumus yrittää hahmottaa kokonainen kuva, muodostuen yksittäisistä elementeistä, ja ikään kuin "paikata" hajanaista kuvaa tutuilla muodoilla, kuten tässä esimerkissä kolmiolla.

Työ 27: Nystagmus

Nystagmus eli silmävärve tarkoittaa tilaa, jossa liikkuu edestakaisin tahdosta riippumatta. Vaakatasossa tapahtuva liike on silmälle täysin luonnollista, kun silmä etsii tarkennuspistettä. Nystagmus esiintyy myös sairautena, jolloin se vaikeuttaa esimerkiksi lukemista ja muita arjen toimenpiteitä.

Aluksi koehenkilön tuli sulkea silmänsä, painaa silmäluomiaan kevyesti sormillaan ja pyörähtää ympäri paikallaan seisten. Koehenkilö huomaa silmiensä tekevän nykimisliikettä. Silmät liikkuvat hitaasti eri suuntaan kuin ruumis pyörii ja palaavat äärimmäisestä tasoitusasennosta nopeasti ruumiin pyörimisen suuntaiseen liikkeeseen. 

Koehenkilö istui tuolille, joka laitettiin pyörimään tasaisesti. Nystagmus lakkaa, kun tuolilla pyöritään useampi kierros tasaista nopeutta. Liikkeen hidastuessa nystagmus kuitenkin alkaa taas uudelleen, mutta nyt eri suuntaan kuin alussa. Koehenkilön avatessa silmänsä tuntui hänen ympäristönsä pyörivän ruumiin liikkeeseen nähden vastakkaiseen suuntaan. Nystgamus oli helposti havaittavissa koehenkilön silmistä pyörimisen jälkeen.